Puutarhurin metsäretket

Ruskaa mustikanvarvussa

Viikonloppuna haravoinnin ja harvennuksen ohessa ehdin metsään puolukoita etsimään. Mutta taisinpa olla liian myöhään liikkeellä. Kylmä ilma oli purrut osaa puolukoista pahasti, ja ne varisivat vähäisestä kosketuksesta maahan. Määräkään ei päätä huimannut, olipa tainnut joku muu käydä poimimassa parhaat päältä. Jäljelle oli jäänyt vain ne hankalasti poimittavat kanervien ja risujen joukosta.

Jotenkin kummallisesti aina ajattelen, että joku on jo käynyt poimimassa marjat parempaan huomaansa. Että marjojen löytymisen hankaluus johtuu aina siitä, että on liian myöhään liikkeellä.

Tänäkin kesänä mustikoiden alkaessa kypsyä vastaani tässä meidän lähikulmilla tuli nainen suuri ämpäri täynnä mustikoita. Siinä sitten havahduin, että pitäisi jo ruveta miettimään tulevaa talvea ja säilöntäkautta. Siinä vaiheessa, kun minä ehdin marjapoluille, on jo kymmenet ja kymmenet marjaämpärilliset löytäneet tiensä muiden pakastimiin ja ahkerat keräilijät siirtyneet metsästämään sieniä. Siinä sitten pohdin, mistä salaisesta paikasta löytäisin itselleni muutamat marjalitrat.

Reipas leppäkerttu

Toisinaan kuulee juttuja siitä, kuinka Suomessa marjasato mätänee metsiin. Joku, joka on nähnyt ne mätänevät marjat voisi vinkata minulle ne paikat, niin ensi vuonna tiedän suunnistaa sinne.

Vaan mikäpä siinä metsässä kävellessä, sää oli kauniin aurinkoinen ja valitsemani paikka hiljainen. Puolukoita löytyi sieltä täältä, välillä annoin katseen kiertää maisemassa - suorarunkoisissa männyissä, jäkälä- ja sammalmättäissä ja syysasuissa lehtipuissa. Sieltä oli melkein vastenmielistä lähteä pois.

Marjojen poimimisessa oli se hyvä puoli, että kiinnittää huomiota maan rajassa tapahtuvaan toimintaan. Leppäkerttuja näin enemmän kuin koko kesänä. Osa vielä liikkui ketterästi saalistusmatkoillaan, toiset näyttivät jo vetäneet peiton korviinsa ja siirtyneet odottamaan seuraavaa saalistuskautta.

Puolukan pyöreä poski

Kai se on uskottava - sitä siirrytään kohti talvea. Pihatöitä tehdessä olen monesti katsellut etelään lentäviä lintuauroja. Ja talitintit puolestaan ovat taas ryhtyneet koputtelemaan ikkunanpieliä. Pitäisi pestä lintulaudat ja ostaa siemeniä, saavat sitten ikkunanpielet olla rauhassa.