Puutarhurin pihalla 2

Krookus

Ensimmäiset keväisen kauniit ja lämpimät päivät. Ja yhtäkkiä pihalla on jos jonkin näköistä puuhasteltavaa. Sisällä ei viihdy kuin pakolla ja illalla täytyy pakottautua lopettamaan puuhastelut.

Luovuttuani kitkemisestä olen ryhtynyt leikkelemään risuja silpuksi. Niin leikellyt - en ole surrutellut oksasilppurilla. Hullua voisi joku todeta. Pohdin tätä eilen, kun silppusin rusopajuangervon versoja kymmenen sentin pätkiin, että juuri sellaista slow life hommaa- seison kauniissa auringon paisteessa tekemässä itseään toistavaa hommaa ilman kiirettä kuunnellen linnunlaulua ja omia ajatuksia. Oksasilppuri pitää niin hirveää meteliä, että siinä jää linnut kuulematta ja melkeinpä ne ajatuksetkin. Kyllä oksasaksilla silppuaminen on hidasta, eikä lopputulos ole ehkä sitä helpoiten maatuvaa sorttia, mutta mitäpä sitten, tärkeämpää on kaunis ilma ja hyvä mieli.

Vadelmapensaan alla

Heti aamulla ensimmäisenä on kierrettävä pihaa ja katsottava, mitkä kukkasipulit ovat jo aukaiseet nuppunsa ja josko jostain löytyisi uusia. Ja todellakin olen kyllä yllättynyt miten moneen paikkaan olen kukkasipuleita jemmaillut. Siitä 150 kukkasipulin istuttamisesta syksyllä oli siis hyötyä, vaikka se tuntuikin ensin isolta urakalta. Ensi syksynä taas lisää.

Lehtien alla lymyilleet päivänkakkarat

Pihaa on tullut siivoiltua talven jäljiltä, ihmeesti sitä kertyy risua ja pientä maatumatonta roskaa. Tavarat ovat hujan hajan ja niin edespäin. Lehtiä en ole haravoinut, olen ajatellut jättää loput madoille. Ja kohta ne lehdet häviävat vihreän ruohon sekaan. Pienet roskat puolestaan ovat ärsyttäviä ja itsepintaisia purkujätteitä, lasivillan palasia, muovin riekaleita, solumuovia, styroxlevyä pitkin pihaa. Hujan hajan olevat tavarat ovat puolestaan talon pienemmän väen levittelemiä, joita sitten olen keräillyt kasaan tai roskiin, jos ovat rikki.

Sinivuokkoja

Ja siinähän se kuluu päivä rattoisasti kevätkunnostusta tehden, välillä istahtaen terassille auringosta nauttimaan.