sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Ilmastoitu nurmikko

Onko pihallamme kävellyt golffari?

Ostin nurmikon ilmastointikengät perjantaina. Tai siis pikemminkin ilmastointiläpyttimet, koska ovat kuin pienet muoviset lumikengät, mutta piikkipohjaiset.

Olen ollut utelias näiden ilmastointikenkien suhteen, koska paljon niistä puhutaan, mutta harvoin niitä näkee. Olin skeptinen kengät nähtyäni niiden kiinnitysten suhteen, samanlaisia systeemejä käytetään rinkoissa ja niissäkin nauhojen kiinni pysymisen laita on vähän niin ja näin. Tuollainen liukas tekokuitunauha aukeaa melkeinpä pelkästä vilkaisusta.

Tai sonnilauma?
Ei vaan piikkikenkäinen puutarhuri
Koeajolle tai -pistelylle siis. Ensin laitoin nauhat kuten voisi kuvitella sen suunnitellun tapahtuvan eli toinen nauha päkiän yli ja toinen nilkan editse. Astuin muutaman askeleen, ja pian kengät jäivät nurmikkoon kiinni ja astelin ilman ilmastointikenkiä. Jep, uudelleen harkinta. Muovisen läpyttimen reunassa oli viiltoja puolellansa kolme kappaletta, joiden voisi olettaa olevan tarkoitettu erikokoisille jaloille olevat säädöt. Säädin siis ja sidoin nauhat yhteen nilkkanauhan kanssa ja eikun pistelemään. Mutta siltikin muutaman askeleen jälkeen läpyttimet jäivät nurmikkoon. Vielä yksi säätö, kiersin nauhat nilkan ympäri ja kiristin niin kireälle kuin sain ja testipistely jatkui. Nyt pääsin jo oikeasti kävelemään, paitsi että pohjiin kertyi könttejä, ikään kuin olisin astunut jonkun isohkon eläimen jätöksen päälle. Könttien kertyminen saattoi johtua myös kosteasta ja savipitoisesta maasta.

Lopulta keksin tekniikan, ei muuta kuin mallia Kummelista ja tamppaamaan. Tai voihan sitä kutsua myös lyhytaskeliseksi marssiksi. Eli jalkoja piti nostella suoraan ylöspäin, jolloin pintamaa ei lähtenyt piikkien mukana ja tuli oikeasti reikiä nurmikkoon.
Testipiikettelyjeni lopputulos oli liuta hienoja reikiä ja muutama kynnöspeltoa muistuttava kohta. Kynnöspeltoilmiöön voi olla vaikutusta myös sillä, että maa oli paljas siitä kohti. (Kyllä, tämän puutarhurin nurmikossa on paljaita laikkuja, enkä edes aio kylvää niihin siementä.) Nurmikkopinta pysyi kiltisti paikoillaan ja reikääntyi loistavasti.
Mikä kengässä painaa?

Lopulta piikkikävely oli hauskaa, hauskempaa kuin yrittää pistellä talikolla riittävän syviä reikiä nurmikon ilmastoimiseksi, missä vaarana on aina pistellä reikiä myös omiin jalkoihinsa.
Mietin siinä tampatessani, etten välttämättä käyttäisi ilmastointikenkiä nurmikkoa leikatessani kuten laatikon kyljessä suositeltiin. Sen verran rivakasti kävelen nurmikkoa leikatessa, enkä jaksaisi korjailla kenkien asentoa tai haluaisi niiden hidastavan tahtia.

Niin ja kengät piikkeineen upposivat kyllä maahan hyvin, eli homma ei ollut mitenkään raskasta. Meidän viisi vuotias halusi myöskin testata kenkiä, kuinkas muutenkaan. Viritin siis kengät 30 numeroa oleviin kenkiin, joka siis onnistui kyllä, mutta itse piikittely lopputulos jäi heikonlaiseksi, koska kevyen painon alla piikit eivät uponneet.

Kohtuullisen komeat piikit
Kätevä tekisi tuollaiset itse muutamasta laudankappaleesta ja nipusta nauloja. Mutta toisaalta eivät ole hinnalla pilatut nämä muoviset läpyttimetkään, joten jos tarvetta on nurmikon ilmastoinnille, niin nämä kyllä tuntuisivat ajavan asiansa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti