sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Nuppuja


Ukon/jättilaukka
 Nuput ovat lupaus puhkeavasta kauneudesta. Niin, paitsi että ne nuput on huomattava, ne myöskin on katsomisen ja kuvaamisen arvoisia.
Ukonlaukka tai jättilaukka tuntuu lähes repeävän kuorestaan, sen ritinän voi lähes kuulla ja liikkeen nähdä. En tiedä kumpi laukka on nyt kyseessä, koska istutin niitä rinnakkain, mutten enää muista millä logiikalla valitsin jättilaukan paikan ja millä ukonlaukan. Mutta joka tapauksessa olen todella iloinen, että laukat ovat selvinneet talven yli ja ilahduttavat kukinnallaan.
 
Juhannusruusu

Juhannusruusu on täynnänsä nuppuja, muutama lämmin päivä ja ilman täyttää viekoitteleva tuoksu ja kukkameri.

Arovuokko
 Arovuokko riiputtaa vielä päätään, mutta kohta sekin nostaa katseensa taivasta kohti avatessaan silmänsä kesälle. Tästäkin kukkijasta olen todella iloinen, että vaivautuu ilahduttamaan istuttajaansa.

Idänvirpiangervo
Joka paikan pensas, idänvirpiangervo. Niin tuttu monelle ja niin kestävä, ettei sitä tule katsoneeksi sen kummemmin. Tähän kuvan pääsi nuppujen kauniin hennon vaaleanpunaisen värinsä tähden.

Omenapuu, kukkii valkeana pilvenä pilvenä näin touko-kesäkuun vaihteessa. Nuput ovat myöskin poskiltaan punehtuneet, puhjettuaan pääväritys on valkoinen ja punerrus häviää.
Omenan kukinto
Omena aivan nupussa





Kerrottu kaunokainen
Kaunokainen, tai tämä on punainen kerrottu kukkakainen kaunokainen. Itse pidän valkoisesta yksinkertaisesta enemmän, mutta olen yllättynyt näistä selvinnäistä kaunokaisista, koska aiemmin istuttamani ovat hävinneet talven aikana eli heittäneet henkensä. Tämän kaunokaisen ostin viime kesänä, pidin sitä kesän ruukussa terassilla ja syksyn tullen istutin sen pikaisesti maahan, paikaksi valikoitui nuoren omenapuun alusta, jossa on kuivaa ja aurinkoista. Tämän kerrotun kaunokaisen puhkeaminen kukkaan vie mielestäni kauan. Kylvin tänä keväänä myös yksinkertaisen kaunokaisen siemeniä ja ne ovat itäneetkin, toivottavasti ne selviytyvät talvesta ja kukkivat ensi keväänä.

Vuorikaunokki?
Sitten muutama rumilus. Ensin on vuorikaunokin nuppu. Tai ainakin niin luulen, tämä löytyi ruusupenkistä ja mielenkiinnolla odotan minkälainen siitä tulee.

Seuraava rumilus on piileskelevä kaunotar, tuoksukurjenpolvi. Pohdin pihaa kiertäessäni, että tuleekohan tuoksukurjenpolveni kukkimaan tänä kesänä. Lehdet ovat kyllä terhakat. Siirsin lehtiä syrjään ja sieltä löytyi tämä nuppuna rumilus. Jos kukaan ei käy muuten häiritsemään tuoksukurjenpolvea, niin kyllä kaunotar tullaan näkemään.
Tuoksukurjenpolvi


 




Metsäkurjenpolvet ovat jo täydessä kukassa, mutta joukossa on vielä paljon aukeamattomia nuppuja. Kurjenpolven siemenet leviävät hauskasti ponkaisemalla ja uusia taimia ilmestyykin yllättävän kauas emokasvista.

Vaalea metsäkurjenpolvi

Violetti metsäkurjenpolvi
















2 kommenttia:

  1. Ukonlaukan kukkanuppu on tosiaan tiukka paketti, ihme että koko komeus siihen pampulaan mahtuu.

    Kaunokaiset ovat mun kukkapenkeistä kokonaan kadonneet, harmi. Ehkä niitä pitäisi hankkia lisää.

    Ja pakko esittää eriävä mielipide tuosta kurjenpolvinuppujen rumuudesta: kauniita ovat :)

    VastaaPoista
  2. Kaunokaiset viihtyy ihan kummallisissa paikoissa, kuten nurmikolla jota leikataan, mutta eivät kukkapenkissä.

    Tuo tuoksukurjenpolven rumuus ei päässyt oikeuksiinsa tuossa kuvassa, mutta toisaalta onkin hyvin tuore nuppu, värit eivät ole vielä tulleet esiin.

    VastaaPoista