Joku pisti spagettia kankaan alle

Olen ottanut projektiksi uudistaa viljelyalueeni.

Tarkoituksena on vähentää viljelyalaa, oli pakko myöntää tosiasiat - en ehdi hoitamaan viljelyksiäni keväällä enkä alkukesästä. Joten on viljeltävä vain sellaista, jotka pärjäilevät omillaan.

Yhdistän kaksi laatikkoa yhdeksi eli laitan kaksi lavaa päälleikkäin ja samalla saan syvyyttä laatikkoon.

Lisäksi havaitsin, että laatikoiden on parempi murskeen päällä kuin nurmikolla, jossa ne hukkuvat rikkakasvien ja heinän sekaan. Reunoja on vaikea pitää siistinä ja trimmerillä ei haluaisi hajottaa laatikoiden reunoja.

Siispä mullat pois, laatikot ylös ja maisemointikangas pois.

Ja kankaan alta löytyi spagettikätkö.

Vuohenputki on suorastaan villiintynyt kasvattamaan juuriaan, tai etsinyt epätoivoisesti ulospääsytietä. Joko tai mutta juuria oli muutaman ämpärillisen verran.

Ja muuten, juuret puskevat läpi vaikka väkisin maisemointikankaasta, kuten kuvassa alla jotenkuten näkyy. Viisaampaa olisi ollut käyttää juuriestettä.

Lapiointiani vahti meidän karvaturri, katse kiinnitettynä portille. Kummallinen koira, usein tekee kierroksen pihalla päästessään ulos, mutta jonkin ajan kuluttua asettuu aina pitämään vahtia pihalla touhuilijalle, näin on metsäretkillä, mökillä ja kotipihassa. Toista oli terrierin aikaan, jota piti puolestaan vahtia - aina keksi jotain kiellettyä, kuten reiän aidassa, jotain rikottavaa tai muuta touhuiltavaa. Tämä karvaturri on stressittömämpi. :)

 

Niin touhuiluni tarkoituksena on tehdä viljelylaatikoille samanlainen murskepeti kuin muutama vuosi sitten tekemässäni viljelyalueen toisessa osassa. Murskepedin alle täytyy kyllä laittaa joku kunnon kangas estämään vuohenputken voittokulkua.

Projekti etenee hiljalleen, samalla kun toisaalle puolella pihalla tehdään kaivuutöitä koneella. 

Siirtelin tällä viikolla muutaman pensaan syrjään autopaikan kaivuutöiden alta. Aikamoinen homma tuommoisen lähes kymmenen vuotta kasvaneen pensaan siirto. Puolet koneestakin häviää pensaan alle.

Onpahan sitä tullut ostettua kukkasipuleitakin ja niistä on parempi tehdä oma päivityksensä, viime syksyiseen päivitykseen palasin monta kertaa kevään aikana - sitä unohti armeliaasti lajit, lajikkeet ja istutuspaikat talven aikana.

Pala Nizzaa

Lueskelin tuossa sisustusblogeja ja yhdessä jos toisessa kuulutettiin syksy alkaneeksi.

Äh, mä mitään syksyä halua aloittaa vain siksi, että sattui kuukausi vaihtumaan. 

Kyllä, haluan pakoilla tosiasioita mahdollisimman kauan, joten nyt pakenen Nizzan maisemiin, jossa kävimme matkalla viikonloppuna.

Ensin Promenade du Paillon

Vesiaihe, joka oli kuin lätäkkö siis syvyydeltään.

(Tuo tumma yläkulmassa on kuvaajan sormi eikä outo avaruusilmiö.)

Lapset nauttivat matalasta vedestä uikkareissa (osa nakkena) ja uimalaseissa.

Kun olimme jo melkein ohi kävelleet, kuulimme lasten kiljahteluja, käännyimme takaisin ja vesiaiheesta nousikin vesipatsaita, lätäkkö olikin suihkulähde. :O

Kukkaistutuksia oli paljon ja näitä kasteltiin ahkerasti, Etelä-Ranskassa on viimeiset kaksi kuukautta ollut lähes 40 astetta lämmintä, joten kaikki kasvit olisivat kuolleet jo kuivuuttaan ilman kastelua. 

(Oli huvittava näky, kun samaisessa puistossa toisaalla kastelija seisoi kasteluletku kädessä kastellen ja samalla kännykällään surffaten.)

Vähän erinäköisiä istutuksia kuin meillä täällä.

Keijuangervon näköinen, muttei kuitenkaan.

Raitiovaunuraiteiden välissä on nurmikkoa.

Vanhassa kaupungissa riitti kapeita kujia, eikä tämä ole vielä edes kapeimmasta päästä, tässähän mahtuu levittämään vielä kädet.

Hulevesijärjestelmä. :)

Kauniit portaat Parc de la Colline du Château -linnoituksessa

Käytäviä ja portaita risteli ympäri linnoitusta.

Hauska kivistä tehty kuvio yhdeltä linnoituksen monista näköalatasanteista.

Palmu oli promenaadin valtapuu, vaikka monissa paikoissa näkyi havupuitakin, ihan kotoisan männyn näköisiä.

Näkymä linnoituksen näköalatasanteelta rannalle ja Promenade Des Anglais -kadulle. Vasemmalla rannan "toisessa päässä" sijaitsi Nizzan lentokenttä, Ranskan toiseksi kiireisin lentokenttä ja sen kyllä huomasi, koneita nousi ja laski sellaista tahtia, että ihmettelin kuinka ne eivät hivo jo toisiaan. Mutta kenttä häiritsi todella vähän, koska koneet kaarsivat mereltä päin.

 Sää meidän vierailun aikana oli mahtava, 30 astetta lämmintä ja aurinkoinen. Iltaisin lämpötila putosi jopa 25 asteeseen. Iltaisin kadut täyttyivät kävelijöistä ja katutaiteilijat myivät tuotteitaan. Ravintolat valtasivat vanhan kaupungin kadut ja puheensorina oli huumaava.

Sellainen oli pala Nizzaa, pidin aivan valtavasti paikasta ja yllätyin kasveista, vehreydestä ja puistoista.

Miten mä en sitä aiemmin tajunnut?

Viimeksi vaahtosin nurmikon helppoudesta tai siis siitä ettei se ole. Siitä täällä.

Lähdin sen kirjoitettuani asioille kaupungille ja siinä pyöräillessä pohdin asiaa uudelta kannalta -

aidan leikkuu vs nurmikon leikkuu, mistä kiikastaa.

Siis nurmikon leikkuuhan on yksinkertaisin, lähes rentouttavin, kaikkien osaama ja tajuama puutarhatyö. Lisäksi nurmikko leikatessa voi päästä lähes flow-tilaan. ;) Ja työn päätyttyä voi työhönsä olla tyytyväinen. 

Aidan leikkuu puolestaan vaatii silmää ja vakaata kättä, ettei synny lovia tai epäsuoria linjoja. Eli aitaa leikatessaan joutuu ajattelemaan, toisien sanoen stressaavaa hommaa. Lisäksi virhe parhaimmillaan jää pitkäksi aikaa näkyviin, jopa useaksi vuodeksi. Tai entäs siitä syntyvä leikkuujäte, sehän on haravoitava ja vietävä kaatopaikalle, sitä kun usein syntyy yli oman tarpeen.  Kuinka ärsyttävää

Nurmikko antaa paremmin anteeksi, se on jo seuraavalla viikolla niin pitkä, että lovet ovat hävinneet ja tarvitaan itse asiassa uutta leikkuuta.

Saati kukkapenkkien kitkeminen, joka edellyttää rikkakasvien tai vaihtoehtoisesti kukkiensa tuntemista pienestä taimesta lähtien, vaikeaa joskus jopa ammattilaiselle.

Kuinka en sitä ole aikaisemmin tajunnut, vaikka olen kaupungilla ja hautausmaalla työskenneltyäni kulkenut nurmikonleikkurin perässä askel toisensa jälkeen ja oma lukunsa ovat päältä ajettavat leikkurit, niitä ajaessa suorastaan toivoo isoja nurmikkoaloja, joita voi surrutella rauhassa omissa ajatuksissaan.

Kuvituskuva, linkki alkuperäiseen lähteeseen.