Kylmästä se pienikin ponnistaa, eiku..

...niin maasta, maastahan se pieninkin ponnistaa.

Tänään on vain niin kylmä ilma, tuulee navakasti, muutama plusaste ei paljon tunnu.

Lisäksi meidän piha on vielä niin lumen peitossa, että tuntuu suorastaan ihmeelliseltä, että sieltä voi löytää jo kevään merkkejä.

Mutta totta se kuitenkin on.

Yksinäinen lumikello löytyi katajan juurelta.

Kevätkurjenmiekkoja nousee oikein määrissä.

Päivänkakkara 'Edith' työntää jo uusia lehtiä.

Samoin komeamaksaruoho kurkistaa viileästä naapuristaan huolimatta.

Tulppaanejakin pulpahtelee sieltä täältä.

Loistavaa, luonto näyttää taas voimansa.

Miksi omenapuita pitää leikata?

On taas aika kaivaa sahat ja sakset varastosta. Mutta ennen hommaan ryhtymistä pitää miettiä hetki.

Niin, miksi pitää leikata? 

Koska:

• ilmavassa latvassa taudin aiheuttajat eivät saa niin hyviä olosuhteita
• oksakulmia voidaan leikkaamalla muuttaa kestämään omenoiden paino
• ilmavassa latvassa omenat saavat paremmin aurinkoa (vaikuttaa kypsymiseen, makuun ja väriin)
• poistetaan kuolleita oksia 
• vioittuneita oksia
• toisiaan hankaavia oksia
• yleensä ottaen saadaan omenapuu paremmin kestämään omenasadon paino ja helpotetaan samalla sadon keräämistä madaltamalla puuta tarvittaessa.

Miksi kannattaa aloittaa jo nuoresta, vasta istetusta puusta?

Koska:

• on haasteellista yrittää saada vanhaa puuta enää madallettua, kun oksat ovat jo vuosikymmeniä kasvaneet ylöspäin
• pienet leikkaushaavat paranevat nopeasti ja umpeutuvat näkymättömiin
• korkeutta ja leveyttä on helpompi säädellä
• omenasadon painon kestoa voidaan parantaa jättämällä hyvän oksakulman omaavia oksia ja leikkaamalla huonot pois
• leikkaamiseen menee maksimissaan vartti, mutta vaikutus kestää vuosikymmeniä
• (nuoren omenapuun oksakulmia kannattaa ohjata painoin tai naruin)

Miten ei pidä leikata?

• mielivaltaisesti ("koska tämä oksa nyt vaan on tiellä")
• miettimättä (pitää harkita mitä leikataan nyt ja mitä myöhempinä vuosina)
• liikaa kerralla (aiheuttaa vesiversovilliintymisen)
• moottori- tai sähkösahalla (terä vioittaa herkästi muita oksia)
• perehtymättä asiaan (netistä löytyy videoita ja artikkeleita, kirjoista leikkauskulmista, isojen oksien poistosta jne)
• kerralla kuntoon mentaliteetilla (leikkaaminen on jaettava monelle vuodelle, kerralla saa poistaa vain 1/5 osan oksistosta)
• jättämällä tappeja (oksa poistetaan lähes runkoa myöten)

Iso ylöspäin kasvava oksa on sahattu poikki madaltumisen toivossa ja jätetty tappi. Leikkaushaava ei pääse paranemaan ja uinuneet silmut ovat heränneet eli vesiversoja puskee todella paljon.

Oksat leikattu poikki ties mistä syystä, keskeltä oksaa. Tässä olisi pitänyt etsiä sopiva haarautumiskohta, josta oksa olisi voitu leikata siten, että haava paranisi eikä vesiversoja lähtisi niin paljon kasvuun.

Puuta on yritetty madaltaa leikkaamalla ylöspäin kasvavia oksia poikki, tämä aiheuttaa ainoastaan vesiversojen riehaantumisen.

Kuinka sitten välttää virheitä ja saada vanha omenapuu kukoistamaan vielä vuosia?

• mieti ensin miksi haluat puutasi leikattavan
• vanhaa isoa omenapuuta pitää madaltaa harkiten, ja pitää huomioida, että oksistoa tulee olla myös alhaalla eikä vain kuuden metrin korkeudessa
• etsi tietoa oikeista leikkauskulmista, ison oksan poistosta, kannusversojen leikkaamisesta ja versojen lyhentämisestä
• kerralla saa leikata vain 1/5 oksista
• puun tulee näyttää vielä leikkaamisenkin jälkeen siltä, ettei sitä ole leikattu
• pyri minimoimaan vesiversojen muodostumismahdollisuudet eli vältä ison oksien poistoja, radikaaleja leikkauksia ja ylöspäin kasvavien isojen oksien poistoa
• mielummin liian vähän kuin liikaa
• leikkaa harkiten
• katsele puuta - hankaako jotkut oksat toisiaan, onko kuivia oksia tai vioittuneita oksia - niiden leikkaamisesta on hyvä aloittaa
• hyvillä välineillä syntyy siistiä jälkeä

Esimerkkinä ylläolevissa kuvissa olevaa omenapuuta on enää vaikea saada leikkaamalla parannettua, ihmeisiin ei pysty puutarhurikaan.

Neuvoja kannattaa kysyä ennen työhön ryhtymistä, tässäkin pätee: kysyvä ei tieltä eksy.

Kasvunvoimaa

Sanattomaksi vetää vihanneskrassin vauhti. Perjantaina kylvin, lauantaina siemenet olivat jo haljenneet ja juuri tunki ulos kuoresta. Ja nyt sitten voikin siirtyä jo syömiseen. :o

Tuottaa tulosta myös pelargonioiden siirto sisätiloihin, uutta kasvu pukkaa jo.

Koska vielä ei ulkona kukkasipulit pilkistä mullan alta täytyi napata kaupan hyllyltä kevättä mukaansa.

Viime viikolla Espoossa käydessä katselin kuinka narsissin piipat näkyivät jo. Eilen sain kuulla, että Lontoossa ruoho vihertää ja kukkasipulit kukkivat. Reilua? Not. Meillä on vielä pihalla aika reilustikin lunta ja Espooseen on matkaa vain viitisenkymmentä kilometriä. Lontooseen nyt vähän enemmän, että lontoolaisille nyt sitten sallittakoon vihertävä nurmi ja kukkasipulit.

Tosin tätä sulamistahtia kohta päästään täälläkin tutkiskelemaan pieniä piippoja.