Toiveita, haaveita

http://www2.kekkila.fi/kampanjat/kotipiha/vihervaja.php

Joka kevät haaveilen kasvihuoneesta. Niin tänäkin keväänä. Ikkunalautaa koristaa jo monen monta taimipurkkia. Nythän ne vielä menee tuossa ikkunalaudalla, mahtuvat pieneen tilaan ja noin. Mutta auta armias, kun koulinnan aika koittaa - sitten loppuu tila. Ja taimethan pitäisi kasvattaa valoisassa ja viileässä, ennen istuttamistaan ulos. Kuinka monen kotona on sellaiset 13 - 15 astetta lämmintä? Tai no, meidän falskaavat ikkunat varmasti tekevät ikkunalaudoista optimaalisen kasvuympäristön. Mutta muutama ikkunalauta ei riitä, pitäisi olla seinällinen ikkunalautoja.

Niin kuka sitten käskee esikasvattamaan niin paljon taimia? Yritän kyllä joka kerta siemeniä ostaessa valitsemaan hyvin vähän esikasvatettavia ja mahdollisimman paljon suoraan maahan kylvettäviä siemeniä, yritän. Mutta aina mukaan tarttuu muutama esikasvatettava eikä sitä tulisi koskaan kokeiltua mitään erikoisempaa, jollei suostuisi esikasvattamaan. Maissit jäisi tyystin kasvattamatta, samoin elämänlanka, lyhtykoisot, kurpitsat, tähkälaventelit, kaikki ihanat kokeilut. Ja minusta on niin hauska viedä äidille äitienpäivänä omakasvattama taimi - toiselle puutarhapörriäiselle. Sitten kesän mittaan voidaan vertailla kasvukokemuksia, viime vuonna vertailimme japaninhumalan kasvua. Se taisi kyllä kasvaa parhaiten siskollani, ilman kellastuvia lehtiä. Ehkä se johtui siitä, että siskoni on meistä kaikkein hurahtanein japanilaiseen puutarhaan tai sitten vain hyvin arkisesti - komea kasvu johtui aurinkoisesta kasvupaikasta.

http://www.vanstatradgard.org/classic.html

Joka tapauksessa taimikasvatus on pääsääntöisesti mukavaa puuhaa. Siementen kylväminen edistää kevään tuntua, saa työntää sormensa multaa ennen lumien sulamista, ihmetellä erikokoisia ja -näköisiä siemeniä, tunnustella, pyöritellä, tarkastella. Usein lapset haluavat myös osallistua tähän vaiheeseen. Kylvöjen jälkeen aamuisin verhoja avatessa käyn katsomassa, mikä taimi on itänyt ja miten jo itäneet voivat. Siinä on vain sitä jotain. Homma muuttuu rasittavaksi vasta, kun taimet hurahtavat suuriksi ja ovat täysin valmiita ulos istutettaviksi vaan sää ulkona ei vielä ole kelvollinen aroille taimille. Ajoitus on siis kaikki kaikessa. Usein käykin niin, että kylvän siemenet innoissani liian aikaisin ja sitten hukun taimipaljouden keskelle. Siinä välivaiheessa siis olisi kasvihuoneen paikka.

Millaisen kasvihuoneen haluaisin? Käytännöllisyydestä en tiedä, mutta silmääni eniten miellyttää vanhoista laseista kasattu, ehkä jopa aavistuksen rapistunut kasvihuone. Tilaa kasvihuoneessa pitäisi olla sen verran, että sinne mahtuisi jonkinlainen istuskelupaikka. Taimikasvatuksen mentyä kasvattaisin kasvihuoneessa tomaatteja ja kurkkuja ja voisipa sitä kokeilla viiniköynnöstäkin.

http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/kasvihuone-kierratysikkunoista

Mihin sijoittaisin kasvihuoneeni? Tämä onkin sitten kinkkisempi juttu. Pihamme on aika pieni, josta talo haukkaa aimo osan. Lasten leikkivälineet vievät toisen ison osan. Sitten on erinäinen määrä kaikkea pakollista, kuten varasto (joka siis vasta ajatuksissa rakentaa) polttopuut, peräkärry, polkupyörät ja auto. Mutta toiveissani on, että lasten leikki-iän mentyä voin ottaa kasvihuoneelleni yhden aurinkoisimmista pihamme kohdista.

Talvisin kasvihuoneessani olisi jouluvalot ja lyhtyjä. Ne näyttäisivät koristeellisilta huurtunutta lasia vasten. Oman lisänsä toisi tietysti viiniköynnös, josta tulisi etelä-eurooppalaista tunnelmaa kasvihuoneeseen.

Oma tarinansa sitten on kuinka jaksaisin kasvihuoneesta huolehtia. Mutta kasvihuonehan olisi valmiiksi jo rapistuneen näköinen, joten silloin sen epäsiisti ulkonäkö korreloisi vähän epäsiistiin sisäpuoleen, eikö?

Tällä kertaa kuvat eivät ole omiani, joten kuvien alapuolelta löytyy osoitteet, joista kuvat on poimuttu.