Jotenkin tämä ei nyt mene suunnitelman mukaan. Jätin lehdet haravoimatta syksyllä (lue ne jäi haravoimatta) uskoen siihen, että lumi peittää ne alleen. Ja kukkurankäkkyrät. Nyt niitä lehtiä ja muuta roskaa pihalla on saanut tuijottaa jo kuukauden päivät. Todella reilua. Sen kerran, kun jätin sen tekemättä, tulee talvimyöhässä.
Kysyy hermoja katsella noita lehtiä ja sotkuista pihaa. Sen voisi lisätä niihin hyvää tarkoittaviin puutarhalehtien kirjoituksiin - lehtien jättäminen maatumaan lumen alle vaatii lehmän hermot tai todella likaiset ikkunat.
 |
| Omenapuulehdet olisi pitänyt haravoida jo ihan tautien ja ötököiden takia. |
 |
| Lapset haravoivat syyslomalla, kasa on yhä paikoillaan. |
No, ehkäpä asia korjaantuu pian ja taivaalta tipahtelee piakkoin lunta riittävästi lehtien peitoksi, ja hyytävää pakkasta etanoiden kiusaksi. Niin olisihan ne lehdet voinut haravoida vielä nytkin, mutta täytyy sanoa, että remonttiprojekti on imenyt mehut ja illan pimeydessä on aivan sama, vaikka sinne pihamaalle olisi pudonnut avaruusalus, niin vähän siellä näkee mitään.
Olen päättänyt, että kevään tullen otan pihani taas haltuun ja siivoan sen esittelykelpoiseen kuntoon. Ehkä. Luultavasti. Varmaankin. Töiden ohella. Melko varmasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti