keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Kesäpäivä

Päivänkakkara keinahtelee tuulessa

Ah, mikä lämpö. Lämmin tuuli hivelee ihoa. Jo aamusta on niin lämmin ja leppoisa kesäilma.

Näillä säillä pitäisi vain nautiskella, kuunnella tuulen suhinaa, katsastella puutarhan tapahtumia laiskasti silmänraosta ja siemailla jotakin viileää juomaa.

Ja sitten iskee kukkakuume päälle. Olen hiljalleen yrittänyt saada kukkaniittyäni kukkivammaksi ja heiniä vähemmäksi. Hankalaa se tosin on, kun on nuo nelijalkaiset karvapallot hoitamassa luonnon lannoitusta. Niittykasvit kun viihtyvät vähäravinteisissa oloissa.
Pikkupiiperöitä pihalla, hän on rohtosuopayrtti






No ei se mitään, istutetaan sitten perennoja. Ostin viime viikolla Järvenpään pihapalvelusta vuoritatarta, rantaneilikkaa, punakärsämöä ja rohtosuopayrttiä. Vihdoin löysin rohtosuopayrttiä. Jep, olen himoinnut sitä pihalleni jo vuosia, mutten ole mistään saanut. Tiedän sen olevan kova leviämään, mutta viikate on onneksi keksitty. Ja ehkä rohtosuopayrtti ryhtyy taisteluun vuohenputkea vastaan ja se olisi oikein hyvä se.

Istutin äidiltä saamani tarha-alpin ja jalopähkämön myös niittyprojektialueelle, mutten niistä napannut kuvaa, kun ovat tällä hetkellä aika kurjan näköisiä. Mutta toiveikas puutarhuri uskoo raukkojen kasvuvoimaan ja omaan kasteluintoonsa -"kyllä niistä vielä komiat tulee".
Pian kukkii jaloangervot meilläkin

Kohta räjähtävä jättilaukka






Lehtosalvia






Onko jättilaukkani jotenkin hidas? Kohta ollaan heinäkuussa ja hän vain pullistelee nupussaan. Eilen toki huomasin, että nupun pinta oli revennyt, joten pian hän pullistaa kukintonsa maailman nähtäville.
Mustilanhortensia



Mustilanhortensiani aikoo kukkia tänä vuonna, mahtavaa. Ajattelin, että hän otti ja loukkaantui viime kesäisesti siirrosta. Vielä mitä, uutta kasvua pyrkii esiin pusikosta. Pusikko muodostuu reilun kokoisista vuorenkilvistä, juhannusruususta ja totuuden nimissä vuohenputkista. Turpeen lisääminen mustilanhortensian istutusalustaa selkeästi piristi.
Kiinanpioni


Juhannuspäivänä yllätyin iloisesti, kun vuosikausia jurottanut pioni olikin avannut nupunsa poissaollessani. Tuoksuvan kaunis yllätys.










Punapäivänkakkara
Ketoneilikka taistelee heiniä vastaan

Punakärsämö


Rantalaukkaneilikka


Vuoritatar


Perhoset lepattelivat rantalaukkaneilikan ja vuoritataren ympärillä etsiskellessäni taimitarhalla rohtosuopayrttiä. Vaikkei pihallamme olekaan erityisen kuivaa ja aurinkoista paikkaa, niin ostin silti laukkaneilikan. Tällä hetkellä laukkaneilikka majailee terassilla ruukussa, mutta enköhän keksi jonkin aurinkoisen paikan hänelle, ehkäpä kangasajuruohon seuraksi sopisi?

Vuorikaunokki
Pitkästä aikaa tunnen intoa istutteluun ja kokeiluun, kuin vahingossa viljelylaatikko ryhmäni läheisyyteen on alkanut kerääntymään kukkia. Sellaisiakin, joita en ole aiemmin ajatellut istuttavani.

Vuorikaunokki vasten valkoista aitaa on kuin sinistyvä ilta ja päättää kuvakavalkaadin tällä kertaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti