Ohhoh, onpas edellisestä blogi-päivityksestä vierähtänytkin aikaa.
No, siihen on syynsä, kuten työt, kipeytynyt käsi ja lepotauko.
Toisinaan on myönnettävä tosiasiat, nyt ei enää jaksa. Kroppa rupeaa sanomaan soronoo ja aivot siinä muassa. Nyt on lepuutettu kättä ja päätä tovi, ja ajatukset rupeaa kirkastumaan, alkaa pulpahdella ideoita, suunnitelmia ja intoa. Mukava näin.
Aikansa saa kulumaan esimerkiksi kiveystyömaalla. Alla kuvia roomalaisesta kiveyksestä. Vaikka kuvio oli alkuun haastava, niin pidän lopputuloksesta, vaivansa väärti.
Tälle kiveykselle osui monta kaivoa, toistakymmentä, eli leikkaamista tuli riittämiin.
Palapeli odottaa.
Mielestäni kaivoista tulee siistimmän näköisiä, kun niihin yhdistetään klassikkokivet eli nuo kartionmuotoiset.
Kivet paikoillaan, saumaukset tehty, valmis.
Roomalainen kiveys muodostuu kuudesta 8 cm paksusta ja erikokoisesta kivestä, haasteellinen asentaa verrattuna perustiililadontaan 6 cm kivellä, mutta lopputulos miellyttää silmää ja varmasti pysyy paikallaan.
Roomalaisesta kivestä tehtiin polku, joka ympäröitiin harmaalla laatalla ja klassikkokivillä, nurmikon reunakivet odottavat vielä vuoroaan.
Kyllä nyt kelpaa tepastella kuin roomalaiset konsanaan.
Se alkaa pikku hiljaa olla kesäkausi pulkassa ulkotöiden suhteen, vielä ehtii risut ja lehdet keräämään, jos on oikein nopea, taisivat taas luvata lunta ja pakkasta.
