Taimia ja kukkia

Mikäpä muu kuin basilika

Mysteeri alkaa hiljalleen ratketa. Sirkkalehtien jälkeen ovat ilmestyneet tunnusomaiset lehdet. Basilika. On sitten tullut kylvettyä basilikaa. No hyvä, koska se on maukasta ja runsaskasvuista.

Mustasilmäsusannako se siinä?

Toinen ystävämme on kaiketi mustasilmäsusanna, jollen sitten vaali makuuhuoneen ikkunalla susannaa päivänsinenä ja olohuoneessa sineä susannana. No, sen näemme sitten kun kukat puhkeaa. Köynnöksiä joka tapauksessa kumpikin.

Pikkuinen ahkeraliisa

 Ahkeraliisan taimi on tällainen pikkuinen, yksinäinen pikkuinen vielä kaiken hyvän lisäksi. Tällä kertaa kuitenkin niin suuri, että kameran linssi pikkuisen löytää. Yksinäinen siinä mielessä, että muut siemenet eivät ole vielä itäneet, huom vielä. Luja usko on, että kyllä sieltä nousee. Seurana pikkuisella ahkeraliisalla on onneksi muita taimia, ettei tarvitse ihan yksin kyhjöttää.

Koska ulkona ei näytä olevan vielä toivoakaan sipulikukkien esiinmarssista, täytyy niitä ostaa kaupasta ilahduttamaan. Itse asiassa ostelu lähti vähän käsistä. Ostin huomattavasti enemmän  sipulikukkia kuin niitä meille mahtuu. Ja suojaruukkuja piti ostaa myös. Kassalla piti melkein pitää silmät kiinni maksaessa. Sen verran silmiä raotin, että näin näpytellä pankkikortin tunnusluvun.

Mutta voiko sanoa ei ihanille helmililjoille, pirtsakoille narsisseille tai tuoksuvaisille tasettinarsisseille? En ainakaan minä voi ja kun vielä aamulla lehdessä on sivutolkulla mainoksia pääsiäiskukista, niin saa olla aika paksunahkainen, että sille voi sanoa ei. Mutta mutta, tällä kertaa jätin hyödyntämättä tarjouksen 5 narsissia 5e ja 10 narsissia 10 e. Teté-narsisseista olen saanut tällä hetkellä tarpeekseni. Ostin vain yhden pienen sinkkiruukun teté-narsisseja. Olkoon tämä pääsiäinen helmililjain ja tasettinarsissien.

Tasettinarsissi

 Tämän tasettikaunokaisen tuoksua toivoisin pystyväni kuvan kautta levittämään.

Toin jo pari viikkoa sitten koivun oksia sisälle maljakkoon, vasta muutama päivä sitten silmut puhkesivat. Mutta ajoitus on loistava, juuri pääsiäiseksi.

Helmilijoja meillä on nyt keittiönpöydällä, eteisen ikkunalla ja tämä eksynyt yksilö, joka ei löydä paikkaansa. Alunperin se oli tv-tasolla, mutta koska häiritsi katselua (en kyllä ymmärrä kuinka joku mielummin katselee telkkaa, kuin kaunista helmililjaa??) se siirtyi pönttöuunin viereen puulaatikon päälle. Mutta huomasin, että sopi siihen paremmin kuin hyvin.
Helmililjakin muuten tuoksuu, vienosti, mutta viekoittelevasti.

Toivotan kaikille aurinkoista ja iloista pääsiäistä.
Paistakoon aurinko hankien turmioksi.

Sisarkateutta.

Naapurikade päivänsini

Nähtävästi kasveillakin on jotain samanlaista kateutta kuin sisaruksilla. Päivänsinen täytyy kiemurtaa naapuritaimen tukikeppiin, sen sijaan, että tukeutuisi omaansa. Varmastikin tuo naapurin täytyy olla parempi. Lähempänä valoa tai lämpöpatteria? Tai mukavasti saatavilla ja pääasia - toisen tukikeppi?

Joka tapauksessa näitä köynnöksiä onkin sitten kiva selvitellä, kun pitäisi istuttaa ulos. Yksi jos toinenkin on havainnut naapurinsa kepin paremmaksi kuin omansa.

Niin juu ja onhan ne aika lonkeroita jo siinä vaiheessa, kun pääsevät ulos. Tämä puutarhuri kun on vähän sellaista hätäistä sorttia näiden kylvösten kanssa. Mutta voiko sitä ihastuttavaa ilon tunnetta lykätä, kihelmöivää iloa itävistä siemenistä? Pitäähän sitä jotain iloa olla, kun talvi ei tahdo hellittää otettaan ja maassa on reilusti yli puoli metriä lunta.

Maissi ja kaverit

Toinen hätäpäissä tehty kylvös - maissit. Nämä todellakin ehtisi mainiosti kasvaa reilun kokoisiksi vasta huhtikuussakin kylvettyinä. Todennäköistä on, että maissintaimet hujahtavat pituutta reippaasti tulevina viikkoina eli ikkunalaudalla on viidakkoveistä vaille oleva ruovikko hyvin pian. Itse asiassa yllätyin, että itäminen tapahtui näin nopeasti, muutamassa päivässä. Mutta eihän sitä mitään opi, ennen kuin on kokeillut muutaman kerran ja tajuaa lopulta, että myöhäisempikin kylvöajankohta riittää.

Toisaalta ahkeraliisa pykii vieläkin, vaikka on kylvetty jo viikkoja sitten. Nyt vasta on havaittavissa yhdessä purkissa pienen pieni vihreä taimenalku. Mutta niin pieni, että kuvan saaminen on mahdotonta. (Tai siis ei ole niin hyvää kameraa tai kuvan ottajaa).

Ohrat kasvuvauhdissa

Pääsiäistä varten kylvetyt ohrat itivät muutamassa päivässä ja jo nyt ovat päässeet mukavaan pituuteen. Nyt nämä ohrat voisikin siirtää keittiön ikkunalle täältä idättämöstä eli työhuoneesta.